Matalan kynnyksen palvelut vanhemmuuden tueksi

Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toiminta tukee vanhemmuutta vertaisuuden ja yhteisöllisyyden avulla. THL:n erikoistutkija Marjatta Kekkonen kertoo kohtaamispaikkojen olevan tärkeä osa perheiden tukipalvelujen kokonaisuutta. Maksuttomuus ja saavutettavuus kannustavat perheitä osallistumaan toimintaan.

Kohtaamispaikoilla tarkoitetaan matalan kynnyksen toimintaa ja tiloja, joissa järjestöt, seurakunnat, avoin varhaiskasvatus ja perhekeskukset sekä vapaaehtoiset työntekijät mahdollistavat perheille, lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille toimintaa ja vertaistukea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Marjatta Kekkonen kertoo, että palvelun tavoitteena on tarjota perheille tilaisuus kohdata muita vanhempia ja lapsia. Kohtaamiset samassa elämäntilanteessa olevien kanssa antavat voimaa selviytyä arjen haasteista. Lapset iloitsevat leikkivälineistä ja leikkiseurasta.

Hyvinvointialueet vastaavat perhekeskuksen palvelukokonaisuudesta, jonka palveluverkostoon kohtaamispaikat kuuluvat. MLL:n perhekahvilat ovat kattavasti mukana järjestämässä kohtaamispaikkatoimintaa. Kekkonen pitää perhekeskusmallin keskitettyä palvelukokonaisuutta vaikuttavana tapana järjestää palveluja.

– Tässä ajassa tarvitaan lapsiperheiden tukemisessa samanaikaisesti useita erilaisia matalan kynnyksen toimenpiteitä. Niitä tarvitaan ennaltaehkäisevästi, oikea-aikaisesti ja varhain, Kekkonen toteaa.

Perhekeskukset tarjoavat keskitetysti perheille monialaista asiantuntijatukea. Ennaltaehkäisevää tukea on tarjolla esimerkiksi vanhempainryhmissä ja perheneuvonnassa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen etuja ovat saavutettavuus, maksuttomuus ja se, että niissä voi käydä oman aikataulun mukaan.

– Ennaltaehkäisevä työ tukee vanhemmuutta ja lapsen suotuisaa ja turvallista kasvua. Perheet tarvitsevat toisinaan tukea vanhemmuudessa ja yhteisvanhemmuudessa, ja yhteiskunnan palvelujen tulee auttaa vanhempia tässä. Esimerkiksi neuvoloissa ja perhetyön palveluissa hahmotetaan perheen tuen tarpeet ja ennakoidaan tilanteita yhdessä perheen kanssa. Systemaattisella ennaltaehkäisevällä työllä on iso merkitys vanhempien omassa jaksamisessa ja parisuhteen ylläpidossa, Kekkonen kertoo.

FinLapset-tutkimuksen mukaan vanhemmat saavat lapsiin liittyviin kysymyksiin hyvin apua. Vanhemmat kuitenkin jättävät kertomatta itseensä liittyvät tuen tarpeet.

– FinLapset-tutkimuksen mukaan omista ongelmista ei kerrota ammattilaisille esimerkiksi niissä perheissä, joissa on uupumusoireita, yksinäisyyttä ja taloudellisia vaikeuksia ja mielenterveysongelmia. Kun omia tuntemuksia ei nosteta esiin, jää tarvittava ammattilaisen antama tuki saamatta, Kekkonen toteaa.

Kekkosen mielestä avoimet kohtaamispaikat voivat osaltaan auttaa näiden perheiden tavoittamista. Perheiden tuen tarve on kuitenkin laaja.

– Joskus pelkästään se, että kuulee myös muiden vanhempien kärsivän uupumuksesta voi olla auttavaa. Ryhmässä vanhemmat voivat antaa toisilleen pieniä vinkkejä, miten selvitä itkeskelevän tai heräilevän lapsen kanssa. Kohtaamispaikassa voi vapaasti jutella arjen töistä ja velvollisuuksista ja perheen tilanteesta, Kekkonen sanoo.

Ajoissa ja oikea-aikaisesti saatu tuki vaikuttaa parhaiten silloin, kun vanhempi tai perhe sitä eniten tarvitsee. Tällöin apu otetaan helpommin vastaan ja siitä saadaan paras hyöty. Kekkonen kuitenkin muistuttaa, ettei tilanteisiin välttämättä saada apua pistemäisillä toimilla tai muutamalla lisäkäynnillä ammattilaisen luona. Perheet tarvitsevat usein pitkäkestoista rinnalla kulkevaa tukea.

Oikea-aikainen tuki on Kekkosen mukaan inhimillisesti ajateltuna oikeutettua ja perusteltua, mutta samalla myös palvelukustannusten näkökulmasta katsottuna järkevää. Kun varhainen tuki tavoittaa ajoissa, se säästää erikoispalvelujen käyttöä.

Myös matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että yhteisöllisyydestä ja vertaistuesta saa apua juuri silloin, kun sitä tarvitaan.

Perhekeskuksen kohtaamispaikat on helppo tavoittaa, sillä ne toimivat usein perheitä lähellä. Ne voivat olla perheentaloja, perhetupia, perhepesiä, perhekerhoja, perhetaloja, perhekahviloita, avoimia päiväkoteja ja , yhteisötaloja. Lapsille ja nuorille voidaan myös järjestää kerhotoimintaa kouluissa, liikuntatiloissa tai kirjastoissa.

– Kohtaamispaikkojen merkityksellisyys perustuu siihen, että ne ovat vanhemmille ja lapsille räätälöityjä tiloja, joissa he saavat kokemuksia osallisuudesta, vertaisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Tämä ei tarkoita vain mukana olemista, vaan kokemusta elämän merkityksellisyydestä, yhteenkuuluvuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa. Kohtaamispaikkojen tavoitteena on, että vanhempi kokee pikkulapsiajan tärkeänä ja arvokkaana sekä itsensä pystyvänä ja hyvän selviytymiskyvyn omaavana aikuisena, Kekkonen pohtii.

Hän toivoo, että kohtaamispaikkojen yhteisöllisyys antaisi vanhemmille kimmokkeen pitää yhteyttä myös kohtaamispaikan ulkopuolella.

– Kohtaamispaikat, kuten MLL:n perhekahvilat ovat matalan kynnyksen toimintaa, jotka parhaimmillaan voivat ehkäistä ja vähentää pikkulasten vanhempien yksinäisyyden tai uupumuksen kokemista. Vertaistuki taas tarjoaa tukea mielen hyvinvointiin, Kekkonen toteaa.

Hän myös muistuttaa, ettei varhainen tuki tarkoita vain sote-palveluja, vaan kaikkea sitä tukea, mitä vanhemmat ja perheet voivat saada ympäristöstään ja läheisiltään. Tukea voi saada ja kysyä lähipiirin aikuisilta, toisilta perheiltä, vertaisvanhemmilta, isovanhemmilta, sukulaisilta ja tuttavilta.

Kekkonen nostaa esiin lapsiperheköyhyyden aiheuttaman tuentarpeen matalan kynnyksen palvelujen järjestämisessä. Hänen mielestään erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne lapset ja nuoret, joiden perhe elää minimitoimeentulon rajalla. Toisessa ryhmässä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset ja heidän perheensä. Palvelujärjestelmän tulisi panostaa erityisesti näiden perheiden tuen tarpeiden tunnistamiseen.

– Pelkästään sosiaali-, terveys- ja kasvatus- sekä koulutuspalvelujen lisäämisellä tai kohdentamisella ei kuitenkaan voida – eikä pidäkään voida – poistaa esimerkiksi lapsiperheköyhyyden aiheuttamia seurauksia. Tarvitaan erikseen toimia, joilla voidaan torjua köyhyyteen johtavia syitä, kuten työttömyydestä aiheutuva toimeentulon niukkenemista tai asumiskustannusten nousua tai lasten harrastusmahdollisuuksien kallistumista, Kekkonen summaa.

Maksuttomuutensa vuoksi kohtaamispaikat tarjoavat toimintaa ja tukea myös kaikkein haavoittuvimmille perheille.